etusivu

info

kuvat

säännöt

etuudet

sheemat

yhteystiedot

Paperiteollisuuden työehtosopimus 2014-2016

PAPERITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN N:O 47 
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	24.10.2013

Paikka 	Metsäteollisuus ry, Helsinki

Läsnä	Jari Forss		Metsäteollisuus ry
Hanna Luukkonen		          "

Petri Vanhala		Paperiliitto r.y.
Juhani Siira	          	          "
Timo Byman	          	          "

Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 
30.8.2013 saavuttaman neuvottelutuloksen työllisyys- ja 
kasvusopimuksesta perusteella seuraavaa:

1	Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus n:o 46 lakkaa olemasta voimassa 30.4.2014. 
Tämän allekirjoituspöytäkirjan mukainen työehtosopimus n:o 47 
tulee voimaan 1.5.2014 alkaen ja on voimassa 30.9.2016 
saakka.

Jäljempänä olevan 13 kohdan työllistymisen edistämistä 
rakennemuutostilanteissa koskevaa määräystä noudatetaan 
kuitenkin 1.1.2014 alkaen.

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.5.2014-29.2.2016. 
Toinen jakso on 1.3.2016-30.9.2016.

Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt toteavat, että niiden 
30.8.2013 neuvottelema Työllisyys- ja kasvusopimus ei toteudu 
kattavana eivätkä keskusjärjestöt sitoudu edellä todetun 
neuvottelutuloksen mukaisiin ratkaisuihin, on allekirjoittaneilla 
osapuolilla oikeus irtaantua tämän allekirjoituspöytäkirjan 
mukaisesta ratkaisusta. Tällöin 24.11.2011 allekirjoitettu 
työehtosopimus n:o 46 on voimassa 30.4.2014 saakka ja 
osapuolet neuvottelevat sen uudistamisesta työehtosopimuksen 
voimassaoloa koskevien määräysten mukaisesti.

2	Palkkojen korotukset
 
Ensimmäisen jakson palkankorotukset

Vuosi 2014

Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 8.9.2014 
alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 
11 senttiä. 

Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita 
korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten 
vaikutus on edellä mainitun suuruinen. 

Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan 
siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen. 
Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei 
vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että 
urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan 
tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.

Vuosi 2015

Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 7.9.2015 
alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 
7 senttiä. 

Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita 
korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten 
vaikutus on edellä mainitun suuruinen. 

Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan 
siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen. 
Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei 
vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että 
urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan 
tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.

Sopimuskauden toisen jakson palkantarkistukset

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 
kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, 
rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja 
kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. 
Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja 
kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia 
asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella 
työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson 
palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja 
toteutusajankohdasta. Liitot sopivat palkkaratkaisun 
toteuttamisesta tarvittavilta osin.

Mikäli työllisyys- ja kasvusopimuksen sopimuskauden toisen 
jakson sopimuskorotusta koskevissa 
työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä 
yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat liitot 
sopimuskauden toista jaksoa koskevista palkantarkistuksista 
edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen siten, että 
huomioidaan toimialan kilpailukyky- ja työllisyysnäkökohdat. Jos 
palkankorotusneuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, 
osapuolilla on oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 
29.2.2016.  Kirjallinen irtisanomisilmoitus on toimitettava 
31.10.2015 mennessä toiselle sopijaosapuolelle.

3	Alin kausipalkka ja kausipalkkasopimukset

Alin kausipalkka on 8.9.2014 alkaen 889,83 euroa ja 7.9.2015 
alkaen 895,52 euroa. 

Paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset todetaan voimassa 
oleviksi.

4	Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto r.y:n yhteinen kannanotto 
koulutuksiin osallistumisesta

Koulutuksen merkitys on kasvanut paperiteollisuuden 
työpaikoilla. Alaa kohdannut rakennemuutos on johtanut siihen, 
että koulutuksen kautta kartutettava ammatillinen osaaminen on 
välttämätöntä jokaisella työpaikalla. Koulutus ei vain tuota 
ammattitaitoisia työntekijöitä, vaan se myös edesauttaa 
kehittämään uusia toimintatapoja. Osapuolet ovat yhtä mieltä 
siitä, että koulutuksella voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä 
ja tuottavuuden kasvua. Lisäksi työntekijöiden osaamisen 
kehittäminen tuo varmuutta työsuhteisiin sekä lisää työssä 
jaksamista.

Koulutuksen järjestämisestä ja sen kohdentamisesta päätetään 
kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Järjestäessä koulutusta työn 
ohessa tulee sen perustua suunnitelmallisuuteen. Koulutuksen 
suunnittelulla voidaan osaltaan vaikuttaa koulutuksiin 
osallistumisiin.

Koulutus on yleensä tarkoituksenmukaista pyrkiä järjestämään 
työaikana. Töiden järjestelyihin liittyvät syyt tai häiriöttömän 
käynnin turvaaminen voivat kuitenkin edellyttää koulutuksen 
järjestämistä työvuorojärjestelmän mukaisilla vapaapäivillä. 
Koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, 
että myös työntekijän vapaa-ajalla tapahtuva koulutus saadaan 
toteutettua. Osapuolet korostavat koulutuksen tärkeyttä ja ovat 
yhtä mieltä siitä, että vapaa-ajalla tapahtuviin koulutuksiin 
osallistumiseen tulee suhtautua myönteisesti.

5	Paikallisen sopimisen edistäminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen 
edellytyksiä tulee edistää.

Alalla on erilaisia ja erilaisessa tilanteessa olevia yrityksiä ja 
työpaikkoja. Paikallisella sopimisella voidaan ottaa huomioon 
yritys- ja työpaikkakohtaiset tarpeet. 

Työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen useista 
kohdista esimerkiksi työaikapankin käyttöönottosopimuksella. 
Paikallisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa kyseessä olevien 
työpaikkojen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä työllisyyteen. 
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisella sopimisella voidaan 
hyödyttää niin työnantajaa kuin työntekijöitäkin. Liitot edistävät 
toiminnallaan paikallista sopimista.

Liitot selvittävät 15.2.2014 mennessä, miten paikallisella 
sopimisella voidaan parantaa kilpailukykyä ja vaikuttaa 
työpaikkojen säilymiseen Suomessa.

6	Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä 
keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja 
muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvana loppiaisena

Työehtosopimuksen 6.3.2 määräyksestä poiketen voidaan 
sopimuskauden aikana jalostustehtailla ja -osastoilla 
säännöllinen työaika järjestää päivätyössä ja keskeytyvässä 
vuorotyössä siten, että säännöllinen työvuoro voi sijoittua 
helatorstaille ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvalle 
loppiaiselle. 
SOV. Työn jatkuminen edellä mainittuina arkipyhinä tai toisena niistä selvitetään pääluottamusmiehelle hyvissä ajoin ennen kuin asianomaisen arkipyhäviikon työtuntiluettelo saatetaan työntekijöiden tietoon. Jos tasoittumisjakson aikana tehdään työtä arkipyhänä, työvuorojen lukumäärässä otetaan huomioon säännöllistä työaikaa arkipyhäviikkoina koskevan 6.3.1- kohdan määräyksen tarkoitus.
7 Lomauttaminen 7.1 Metsäteollisuus ry toteaa, että lomautuksiin turvaudutaan vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa.
SOV. Työtuomioistuimen tuomiossa 56/99 on määritelty edellä mainitun lauseen oikeudellinen luonne.
Mahdollisissa tuotannonrajoitustilanteissa pyritään henkilöstölle antamaan koulutusta tai osoittamaan muita työtehtäviä. 7.2 Mikäli syntyy tilanne, jossa lomautuksiin näytetään jouduttavan, on hyvissä ajoin käytävä yhteistoimintaneuvottelu. Neuvottelussa, jossa lomautuksen perusteiden, vaikutusten ja vaihtoehtojen käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa, on myös selvitettävä yrityksen ja asianomaisen tehtaan tuotannollinen ja markkinatilanne sekä lomautuksen taloudellinen vaikutus yritykselle ja työntekijöille. Neuvottelussa on myös selvitettävä, voidaanko ylityön tekemistä vähentämällä työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen huomioon ottaen vaikuttaa lomautuksen alkamiseen, kestoon tai laajuuteen. Neuvotteluja on käytävä niin usein, että henkilöstöllä on riittävät tosiasialliset mahdollisuudet esittää omat näkökantansa ja vaihtoehdot asiassa. 7.3 Paikallisesti voidaan lisäksi sopia lomautuksen vaihtoehtona asianomaisten työehtosopimusmääräysten estämättä, että - annetaan vuorovapaita käytössä olevista työaikajärjestelyistä ja jo ilmoitetuista vuorovapaa-ajankohdista poiketen tai - lomakautena annettava vuosiloman osa annetaan kahtena yhdenjaksoisena lomajaksona, jolloin toisessa lomakautena annettavassa lomajaksossa on vähintään 12 lomapäivää. 7.4 Liitot pitävät tarpeellisena, että ne saavat hyvissä ajoin riittävän informaation suunnitelmista yrityksessä tapahtuvista työvoimaan kohdistuvista lomautuksista ja irtisanomisista. 8 Työehtosopimuksen noudattaminen Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet. 9 Konserniyhteistyö Yhteistyön järjestäminen Sopijapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena, että kotimaisessa paperiteollisuutta harjoittavassa konserniyhtiössä tai yrityksessä, joka harjoittaa tuotannollista toimintaa useammassa paperiteollisuuden tuotantolaitoksessa, on siltä osin kuin se kuuluu paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiriin järjestettyä yhteistyötä työnantajan ja eri yksiköiden henkilöstön kanssa. Yhteistyön jatkaminen Yhteistyötä tarpeellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi konsernin ja henkilöstön välillä on järjestetty useammalla eri tavalla. Jos yhteistyötä on konsernissa jo järjestetty, voidaan sitä jatkaa. Jos henkilöstö tekee aloitteen yhteistyön täydentämisestä, käsitellään se työnantajan ja henkilöstön välisissä keskusteluissa. Keskustelujen perusteella tarkistetaan tarvittaessa yhteistyöjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus. Ellei asiassa saavuteta yksimielisyyttä, se voidaan siirtää liittojen välillä käsiteltäväksi. Yhteistyöstä sopiminen Sopiminen Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt yhteistyötä henkilöstön kanssa eikä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyön järjestämisestä toisin sovita, menetellään yhteistyötä järjestettäessä jäljempänä todetun mukaisesti. Yhteistoimintamuodot Työnantaja järjestää vähintään kerran vuodessa konsernijohdon ja kotimaisten tytäryhtiöiden sekä eri tuotantolaitosten johdon edustajien sekä henkilöstön edustajien kokouksen. Kokoukseen osallistuvien henkilöstön edustajien lukumäärästä sovitaan konsernissa. Tällöin otetaan huomioon ammattiosaston tai vastaavan koko. Kokouksen yhteydessä voivat henkilöstön edustajat pitää oman kokouksensa. Kokous järjestetään yhtiön tilinpäätöksen tultua vahvistetuksi. Siinä selvitetään työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot sekä niissä ja niiden erillisissä tuotantolaitoksissa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet keskeiset toimintojen muutokset, esim. yrityskaupat ja sulautumiset. Lisäksi kokouksessa käsitellään markkinatilanteen, talouden, investointitoiminnan, työllisyyden kuten esim. henkilöstömäärän, kustannusrakenteen, kannattavuuden ja tuottavuuden kehitysnäkymiä. Kokouksessa voidaan käsitellä myös muita yhteisesti todettuja asioita. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajilla on saamiensa tietojen perusteella mahdollisuus muodostaa yleiskuva konsernin tilasta ja lähitulevaisuudesta. Erikseen annetaan tiedot konsernissa tehdyistä päätöksistä, jotka koskevat tytäryhtiön tai erillisen tuotantolaitoksen toiminnan olennaista supistamista tai laajentamista. Tällaiset tiedot annetaan niiden yhtiöiden tai tuotantolaitosten henkilöstön edustajille, jota ne koskevat. Heidän aloitteestaan voidaan sopia asian laajemmasta tiedottamisesta konsernin viestintäjärjestelmän puitteissa. Konserneihin perustetaan konsernikohtaisesti sovittavalla tavalla toimikunta. Toimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten määrästä sovitaan konsernissa. Henkilöstöä edustavat jäsenet ovat ammattiosastojen tai vastaavien edustajia. Toimikunta valmistelee tämän kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos konserni muodostuu useista alakonserneista, järjestetään yhteistoiminta vain yhdellä tasolla siten, että konsernin johto on edustettuna. Saatujen tietojen luottamuksellisuus Konserniyhteistyössä saatuja tietoja tulee käsitellä luottamuksellisena. Kustannusten korvaaminen Työnantaja korvaa henkilöstön edustajille kokoukseen osallistumisesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansion menetyksen sekä matkustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. 10 Henkilöstösuunnitelmat ja tasa-arvo Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 4 luvun 16 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet sekä niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset. Liitot pitävät tärkeänä, että henkilöstösuunnitelmaa käsiteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota eri työntekijätehtävissä työskentelevien työntekijöiden lukumäärän muutokseen suunnitelmakaudella. Tavoitteena tulee olla oman henkilökunnan määrän ja osaamistason mitoittaminen siten, että ylitöitä tehdään ja ulkopuolista työvoimaa käytetään mahdollisimman vähän. Liitot toteavat, että tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi tulee paikallisista sopimuksista neuvoteltaessa ja sovittaessa arvioida ratkaisun tasa-arvovaikutukset. 11 Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät Aika- ja suorituspalkkoja voidaan täydentää käteisesti maksettavalla tulos- ja voittopalkkiojärjestelmällä. Ennen järjestelmän käyttöönottoa työnantaja antaa riittävän selvityksen työntekijöille sen sisällöstä, tarkoituksesta, tavoitteista, maksuperusteista ja käyttöajasta. Käyttöönoton ajankohdasta sovitaan paikallisesti. Silloin kun järjestelmä perustuu pääasiassa taloudelliseen tulokseen ja on koko yritystä tai yhtymää kattava, käyttöönoton ajankohdasta päättää yritys. Jos pääluottamusmies ennen ilmoitettua voittopalkkion käyttöönottopäivää sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava ei kuitenkaan seitsemää päivää pitempää aikaa neuvottelujen aloittamisesta. Tänä aikana esitettyä järjestelmää ei oteta käyttöön. Mitä edellä on todettu palkkiojärjestelmän käyttöönotosta, sovelletaan myös sitä koskeviin muutoksiin. 12 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. Kohta sääntelee ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Tämän lisäksi Metsäteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunta on 23.8.1995 antanut ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyen sitoumuksen, jonka voimassaoloa on jatkettu 11.12.1997, jossa sitoumuksessa on todettu, että paperiteollisuusyritykset pidättäytyvät siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä ulkopuolisten palvelujen käytön laajentamisesta työehtosopimuksen voimassaolon aikana. Liitot toteavat, että em. Sitoumuksen viimeinen kappale on sisältänyt mahdollisuuden sopia toisin. Jos ulkopuolisen työvoiman käyttöä siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä halutaan ulkoistamalla laajentaa siitä tilanteesta, missä työpaikalla on oltu paperiteollisuuden työehtosopimuksen numero 40 allekirjoituspäivänä, on se mahdollista, jos asiasta paikallisesti sovitaan. Tällöin on otettava huomioon, että - alalla on erilaisessa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä - yrityksissä on voitava asiallisesti menetellen käyttää ulkopuolisia palveluyrityksiä - ratkaisua tehtäessä tarkastellaan taloudellisten selvitysten tuloksia. Tämä sopimus koskee ulkoistamista muun kuin paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotun yrityksen hoidettavaksi. Metsäteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunnan otsikkokappaleessa mainittu sitoumus todetaan päättyneeksi. Liittojen sopiman työehtosopimuksen osana olevan asiakirjan "Yleiset periaatteet kunnossapitotoimintojen kehittämiseksi ja ulkopuolisen työvoiman käytön vähentämiseksi kunnossapidossa" sisältämät toimintojen kehittämismahdollisuudet tulee hyödyntää.
SOV. 1 Liitto-osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että mikäli suunnitellussa ulkoistamisessa noudatetaan työehtosopimuksessa ja sen liitteissä sovittuja periaatteita, osapuolet tukevat paikallista sopimista.
Jos paikallisesti asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asia alistaa työehtosopimuksen 27 §:n nojalla liittojen käsiteltäväksi. Mikäli paikalliset osapuolet eivät ole riittävästi selvittäneet asian ratkaisemisen kannalta olennaisia kysymyksiä, voivat liitot tehdä päätöksen asian palauttamisesta paikalliseen jatkoselvitykseen. Liitot voivat myös velvoittaa paikalliset osapuolet toimittamaan lisäselvitystä asiassa. Mikäli asiassa ei liittojen välillä päästä yksimielisyyteen, jatketaan neuvotteluja jommankumman osapuolen pyynnöstä erillisessä lautakunnassa sen jälkeen kun asia on käsitelty ulkopuolisen puheenjohtajan kanssa.
SOV. 2 Osapuolet valitsevat lautakuntaan yhteisesti puolueettoman puheenjohtajan ja kumpikin osapuoli nimeää siihen yhden jäsenen. Mikäli puheenjohtajasta ei osapuolten kesken päästä yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija.
Lautakunta antaa sinne alistetusta asiasta yksimielisen suosi- tuksen, jota osapuolten tulee noudattaa. Suositusta annettaessa tulee ottaa huomioon, mitä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä on ulkopuolisen työvoiman käytöstä sovittu. 13 Työsuhdeturvan ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä työllistymisen edistäminen rakennemuutostilanteissa Muutosturva Jos taloudellisesta ja tuotannollisesta syistä irtisanottu työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomisajan loppuun saakka. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, maksetaan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippumatta. Työllistymisen edistäminen rakennemuutostilanteissa Paperiteollisuuden käynnissä olevan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen hallitsemiseksi ja työllistymisen edistämiseksi sovelletaan seuraavaa määräaikaista takaisinottoa koskevaa määräystä: Saman tehdasalueen kaikkien tuotantoyksikköjen lopettamisen seurauksena taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän takaisinottoaikaa pidennetään kuudella kuukaudella. Työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla menettelytavalla avoinna olevista työpaikoistaan 9 kuukauden ajan takaisinottoajan päättymisen jälkeen. Tätä määräystä sovelletaan työntekijään, jonka työsuhde on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä aikaisemmin kuin 30.9.2016. 14 Korvaava työ Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat laaditaan ennen niiden käyttöönottoa yhteistyössä pääluottamusmiehen kanssa. Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat eivät saa olla ristiriidassa seuraavien periaatteiden kanssa: - Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee työterveyslääkäri. - Korvaavan työn aikana kausipalkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai kouluttajana toimimisen aikana maksetaan palkka sairausajan palkanmaksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. - Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää. - Kun korvaava työ päättyy, työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä. Työsuojelutoimikunta ja pääluottamusmies seuraavat korvaavan työn menettelytapojen toteutumista ja korvaavan työn vaikutusta työkykyyn. Tässä kohdassa tarkoitetut korvaavaa työtä koskevat määräykset ovat voimassa tämän sopimuskauden. 15 Kokeilu palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työurien jatkamiseksi työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat työterveyshuollon suosituksesta sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi enintään 5 työpäivää vastaavalta osalta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaan ajankohdasta ja menettelytavoista on sovittava. Tämä kokeilu on voimassa ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun 5.4.2015. Liitot selvittävät kokeilusta saatuja kokemuksia. 16 Työryhmät Työehtosopimuksen selkeyttäminen Liitot jatkavat työehtosopimuksen sopimustekstien ja rakenteiden selkeyttämistä sekä työehtosopimuksen luettavuuden parantamista. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen viimeistään 30.3.2014 mennessä siten, että 1.5.2014 voimaantulevassa työehtosopimuksen painoversiossa on huomioitu uudistetut rakenteet ja tekstit. Liitot selvittävät kausipalkkaan sisältymättömien palkanerien selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Lisäksi liitot selvittävät ylityömääräysten soveltuvuutta erilaisiin työaikajärjestelyihin. Selvitykset tehdään 29.2.2016 mennessä. Edellä mainittujen toimien perusteella liitot neuvottelevat ja sopivat jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen tarpeellisista muutoksista työehtosopimukseen tai tarvittavista muista yhteisistä toimenpiteistä. Työehtosopimusmuutokset voivat tulla voimaan niin sovittaessa myös kesken sopimuskauden. 17 Jatkuvan neuvottelun periaate Osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelun periaatetta. Helsingissä 24. päivänä lokakuuta 2013 Metsäteollisuus ry Jari Forss Hanna Luukkonen Paperiliitto r.y. Petri Vanhala Juhani Siira Timo Byman

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välinen työehtosopimus n:o 47 1.5.2014 – 30.9.2016

sivun alkuun